Uutta tilausta kehiin

Tilasin juuri pientä kivaa iHerb.comista. Ensisijaisesti olin katselemassa proteiinipatukoita, mutta lopulta tilasin myös uutta jack3d:iä sekä kreatiinia.


Cookie Rollsit maksoivat noin $26, laatikossa on 12 kpl patukoita. Proteiinia 80g patukoissa taisi olla 25 grammaa. Näissähän on se mielenkiintoinen piirre, että maun tulisi olla parhaimmillaan 10 sekuntia mikrossa lämmitettynä. Uskoisin, että toimii hyvin varsinkin kahvin kanssa.

Kreatiini on halpaa kuin saippua ja mielestäni todella toimivaa ainetta. Alla olevalle purkille (300g) tuli hintaa hieman reilu $10. Oletan tämän olevan toimivaa peruskamaa. Itse asiassa valitsin vain jotain halvimmasta päästä. Olen kokeillut useita eri kreatiinejä ja mielestäni kaikki ovat olleet yhtä hyviä. Tällä hetkellä käytössäni on Fastin kreatiini.

Uutta Jack3d microa odotan innolla. Melko kova hintakaan, noin $39, ei estänyt minua hankkimasta testierää. Alkuperäinen jack3d toimi minulla todella hyvin ja olin todella pettynyt kun se vedettiin myynnistä.. Esimerkiksi Craze, jota paljon kehutaan, ei yllä lähimainkaan samaan lopputulokseen kuin original jack3d. Katsotaan nyt miten tämä uudistettu versio vaikuttaa. Arvioiden mukaan vaikutus on ilmeisesti "tasaisempi", mutta toisaalta vaikutuksen loputtua ei sitten tulisikaan romahdusta. Raportoin tuloksista myöhemmin.

Täytyy taas hieman kehua iHerbiä. Hinnat ovat todella kilpailukykyiset ja erityisesti postikulut ovat uskomattoman halvat. Nyt kun tilaukseni kokonaisarvo ylitti $60, sain kuljetuksen DHL:n kautta muutamalla taalalla. Paketin pitäisi saapua jo 2-4 päivän kuluessa. Lisäksi iHerbillä on asiakkaan kannalta kiva tapa antaa "ylimääräisiä" alennuksia. Nytkin sain $5 alennusta loppusummasta pyytämättä ja yllätyksenä.

Tänään on vuorossa jälleen salipäivä. Aloitan nyt kierroksen alusta ja treenaan taas rintaa ja hauiksia, vaikka treenasin niitä viimeksi sunnuntaina. Olen sen verran tapojeni vanki, että viikon ensimmäisen treenikerran kuuluu olla rinta/haba :) 

Minulle on annettu lisää aikaa

Hei ja pahoittelut hieman harventuneesta kirjoitustahdistani. Syy siihen on kuitenkin hyvä. Salillani on nimittäin vihdoinkin siirrytty automaattisen kulkujärjestelmän myötä pidennettyihin viikonlopun aukioloaikoihin ja tämä tarkoittaa myös sunnuntaita! Aiemminhan treenaamaan ei päässyt sunnuntaisin lainkaan. Nyt sekä lauantaisin että sunnuntaisin voi käydä rehkimässä klo 9.00-19.00. Aivan mahtava juttu. Arki-iltani ovat sen verran tiukkaan aikataulutettuja, että treenaaminen onnistuu vain kahtena iltana. Nyt kun voin lisätä yhtälöön lauantain lisäksi myös sunnuntain, nousee salipäivieni määrä viikossa neljään kertaan.

Viime viikolla treenasin maanantaina, keskiviikkona, lauantaina ja eilen sunnuntaina. En tiennyt vielä alkuviikosta uusista aikatauluista, mutta nyt muokkaan treenikerrat siten että saan järkevämmin lepopäiviä. Tällä viikolla ajattelin treenata tiistaina, torstaina, lauantaina ja sunnuntaina.

Eilen tein viikon toisen rinta- ja hauistreenin. Ajattelin jatkossa pitää treenikierron aivan normaalina kolmijakoisessa ohjelmassani eli tarkoituksena ei ole kehitellä ylimääräiselle päivälle mitään erikoistreenejä. Kierto alkaa vain alusta hieman aikaisemmin kuin ennen.

Uudet aukioloajat olivat ehdottomasti viime viikon paras uutinen. Kai se on myönnettävä, että olen jäänyt täysin koukkuun treenaamiseen. Kyllä ne tuloksetkin seuraavat vielä joskus perässä ;)

Tänään annan lepoa murjotulle yläkropalleni, huomenna hommat jatkuvat.

Metamorfoosi, mutta millainen?

Painoin eilisellä punnituskerralla 83,3kg. Kesätavoitteeseeni on matkaa vaivaiset 1,7kg. Muutos kropassani on siis väistämätön, mutta millainen tämä muutos tulee olemaan? Kertyykö pihviä oikeisiin paikkoihin tai onko se mitä bulkkauksen sivutuotteena kehittyy lihasta ensinkään? Vai olenko saavuttanut pelkkää laardia? Mittaamalla ja peilin avulla voi tietysti vetää jonkinlaisia johtopäätöksiä.

Ainakaan vatsanympärys ei ole kasvanut. Toisaalta myös hauiksen ympärysmitta on ennallaan. Mitä siis on tapahtunut? Kyllä kai muutaman kilon painonlisäyksen pitäisi jossain näkyä? No olen jo aiemmin hehkuttanut saamiani (kokonaiset kaksi) salihuomautuksia kehityksestäni. Onko siis käynyt niin, että kilot ovat jakautuneet suhteellisen tasaisesti ympäri kroppaa?

Pohdiskelen nyt tällaisia kehon olemukseen liittyviä asioita lounaan jälkeen. Todennäköisesti siksi, että söin hieman epäterveellisesti. Toki otin lounaan kyytipojaksi salaattia ja keitetyn kananmunan, mutta pääruokana ollut puolikas pizza tuskin oli paras vaihtoehto :) Tällä pohdiskelullani yritän varmaankin lohduttaa itseäni järkeilemällä että tulosta on tullut ja läskiä on vältelty. Tämän mukaisesti olisin siis ansainnut kyseisen pizzan :) No se siitä. Jos ihan totta puhutaan, olen omin silmin huomaavinani kehitystä ainakin olkapäissä ja riantalihaksissa.

Eilinen luistelukerta jäi väliin, joten suuntasin salille. Riuhdoin rintaa ja hauiksia. Treenikerta oli erittäin hyvä ja hiki lensi oikein kunnolla. Olen nyt vain hieman päässyt tottumaan siihen, että joku varmistaa penkkinostojani. Tämä ei välttämättä ole pelkästään hyvä asia, koska olen huomannut jääväni odottamaan varmistajaa ennen nostoja. Varmistamattomiin nostoihin alkaa siis tulla hieman kynnystä. En haluaisi olla varmistajien armoilla, varsinkaan sen vuoksi että sillä on treenitempoa hidastava vaikutus. Haluan tehdä sarjat kovalla intensiteetillä ja suhteellisen lyhyillä palautusajoilla. Joskus sali on sitä paitsi niin tyhjillään, että varmistajaa joutuisi odottelemaan todella kauan. Ja kukapa ei arvostaisi sellaista pientä kauhun tunnetta kun ei ole varma jaksaako nostaa painot vai murskaavatko ne rintakehän :)

Rento viikonloppu

Takana on leppoisa viikonloppu. Sopivassa suhteessa sporttia, lepoa ja hyvää ruokaa. Tein muuten aivan äärettömän hyvää kanaruukkua.

Näin se valmistetaan:

-paistetaan pannulla 350g kanaa ja suikaloitu paprika
-sulatellaan sekaan 100g sinihomejuustoa
-lisätään 1-1,5 dl vettä, kanaliemikuutio ja creme fraichea purkillinen
-vielä purkillinen persikanpaloja ja sen jälkeen haudutellaan 15min
-odotellessa keitetään 3-4 dl riisiä.
-sitten vain uunivuokaan riisit ja kanahässäkkä, päälle juustoraastetta ja uuniin 200C noin 15min.

Todella hyvää ruokaa, mutta ei oikein dieettaajille soveltuvaa ;)

Kävin lauantaina salilla treenaamassa selän ja ojentajat. Tein loppuun myös hieman olankohautuksia, joista olen viime aikoina erityisesti innostunut. Haen vasta sopivia sarjapainoja ja hion suoritustekniikkaa, mutta täytyy sanoa että hyvältä vaikuttaa. Pienen tehostebuustin sain kun vedin olkapäät taakse ennen kohautuksia. Sillä tavoin sain aikaan huomattavasti paremman tuntuman. Pieni pysäytys ylhäällä oli niinikään minulle toimiva tapa.

Selkä on tänään mukavasti moukaroidulta tuntuva. Jätin leuanvedot väliin, koska alkuvaiheessa energiatasoni olivat melko alhaalla. Tein hieman enemmän ylätaljaa korvaavana liikkeenä ja loppuun lisäsin kulmasoudun käsipainolla. Muuten valikoimassani olivat kaikki normaalit liikkeet.

Ojentajatreeni oli takuuvarmaa tekemistä. Ei mitään yltiöpumppia, mutta hyvin sain tehtyä sen mitä olin aikonutkin. Ojentajat taljassa oli päivän kohokohta, vaikkakin se oli vuorossa viimeisenä. Sain siinä ihan mukavasti väännettyä kohtuullisen isoilla painoilla.

Huomenna käyn illalla todennäköisesti luistelemassa, joten seuraavan kerran olisin menossa salille vasta tiistaina. Silloin rääkätään taas rintaa ja hauiksia.

Jalkapäivä

Rintalihakset ja hauikset ovat vielä tänäänkin tulessa. Olotila on kuitenkin mitä mainioin, edellinen treenikerta oli täysosuma.

Olen yrittänyt palata ruokailussa joulua edeltävälle tasolle, mutta varsinkin aamiainen on jäänyt hieman kevyeksi useampana aamuna. Täytynee aikaistaa herätystä ettei kiire ja hässäkkä (jonka seurauksena ruokahalun menettäminen) pääse yllättämään. Esimerkiksi tänään söin 250g rahkaa, pari leipää ja kinkkua sekä banaanin. Ei siis missään nimessä riittävästi lihavuorten kasvattamiseksi. Täytyy lisätä gainerit jälleen valikoimaan. Välipaloissakin on ollut pientä lipsumista ja myös ne täytyy laittaa pikimmiten järjestykseen.

Tänään olisi salilla vuorossa jalat ja olkapäät. Pienenä mentaaliharjoituksena olen käynyt läpi illan ohjelmaa. Kyykkyä, prässiä ja niin edelleen. Peruskaavalla mennään. Olisi kiva saada lisättyä kyykkyyn taas lisää painoa. Katsotaan miltä tuntuu. Haasteena salini kyykkylaitteen kanssa on sarjojen jälkeinen lukitus, jossa koko painoa joutuu hetken aikaa pitämään yhden jalan varassa ja painamaan samalla toisella jalalla lukituksen päälle. Se alkaa jo minunkin käyttämilläni painoilla tuntua huteralta ja ennen kaikkea turhan painavalta yhdelle jalallle ja polvelle.

Olkapäät on tänään toinen rankaisun kohde. Täytyy sanoa, että vaikka omalle kehitykselleen on kohtuullisen sokea, olen huomannut pientä olkapäiden pyöristymistä viime aikoina. Tykinkuulaolkapäät, täältä tullaan! Olkapäätreenin loppuun ajattelin kokeilla kohautuksia epäkkäille. Kyseessä on uusi tuttavuus minulle ja tähän saakka olen laiminlyönyt epäkkäiden suoran treenin. Kokeillaan kuitenkin tänään miltä tuntuu.

Kautta aikojen toinen salihuomautus

Kerroin noin kuukausi sitten, että ensimmäistä kertaa elämässäni sain jonkinlaisen huomautuksen salilla. Silloin kommentoitiin penkkipunnerruksessa käyttämiäni painoja. Se, että ihmettelevään sävyyn kysytään ovatko ne todella minun painoni, voi tietysti lähtökohtaisesti sisältää myös epäuskoa. Ja sitä kautta ihmetyksen voisi kääntää myös negatiiviseksi: eihän tuon näköinen tyyppi voi nostaa tuollaisia painoja... No tämähän meni heti kättelyssä saivarteluksi :)

Joka tapauksessa tänään sain kommentin, joka ei jätä tilaa tulkinnoille. Eräs salituttava nimittäin totesi hyvin suoraan, että olen onnistunut kehittämään "nice muscles" ja että ne todella huomaa. Vaatimaton suomalainen meni tietysti liki sanattomaksi. Onnistuin kuitenkin kiittelemään ja kerroin, että tuollaiset kommentit lisäävät huimasti motivaatiota.

Ja totta tosiaan, päivän rinta- ja hauistreeni meni lopulta erittäin hyvin. Vielä kun joku aloittelija tuli ihmettelemään penkkipunnerrustani, oli treenikerta melkoinen uskonpalauttaja. Mahtava fiilis jatkuu nyt treenien jälkeenkin. Eiliset epäilykset ovat tiessään. Annan näillä motivaation ja mielenvaihdoksilla varmaankin todella tuuliviirimäisen vaikutelman itsestäni, mutta todellisuudessa olen erittäin motivoitunut ja yleensä mielenlaadultani hyvinkin tasainen.

Toinen tapaus tältä päivältä. Olin tilannut netistä pari paitaa, jotka saapuivat tänään. Olen vajaa vuosi sitten siirtynyt M-koosta Largeen ja sen kokoisia olivat myös uudet paitani. Itse olin ihan tyytyväinen niihin, mutta saamieni kommenttien mukaan ne olivat "liian pieniä" ja "piukeita". Minua kehotettiin myös palauttamaan ne saman tien. Tarkentavan kysymykseni jälkeen (luojan kiitos) todettiin, että paidat eivät ole liian pieniä vatsan seudulta, vaan "joka puolelta". Nyt sitten pohdiskelen, pitääkö siirtyä nöyrästi XL-kokoon. Uskomatonta. Nuorempana olin aina laiha poika, jolla vaatteet lähinnä roikkuivat päällä. Puvuissakin on pian edessä siirtyminen seuraavan kokoon. Niin kauan kuin muistan, pukuni ovat olleet samaa kokoa. Tosin muutamat viimeisimmistä puvuistani on teetetty mittojeni mukaan, joten todellisuudessa saatan olla valmispuvuissa jo seuraavan koon puolella. Täytyykin huomenna kokeilla miltä näyttää, eli tuntuvatko vanhat puvut "makkarankuorelta" :)

Kun tietää tehneensä jotain

Sain eilen pakettiin tauon jälkeisen ensimmäisen treenikierron. Käsittelyssä olivat selkä ja ojentajat. Kaikki kolme treenikertaa kuluneen viikon aikana ovat menneet hyvin perille ja pari päivää treenin jälkeen kyseinen lihasryhmä on ollut mukavasti kipeä. Joskus viikkoja ja kuukausia putkeen puurtaneena ei välttämättä pääse tällaisista olotiloista nauttimaan. Nytkin todella tuntee treenanneensa ojentajia ja varsinkin selkää. Latsit ilmoittavat olemassa olostaan vähän väliä. Jollain oudolla tavalla kuitenkin pidän siitä.

Nyt täytyy pitää rutiini käynnissä. Treenata kovaa ja syödä hyvin. Molempien osalta minua on hieman vaivannut huono omatunto viime aikoina. Ennen joulua oli päällä mieletön tekemisen meininki. Nyt on ollut vähän hakemista. Selvästikin nyt juuri on se hetki kun vaaditaan jälleen rautaista omistautumista ja olennaiseen keskittymistä. Ensi kesän tavoite ei saa lipsua käsistä!

Ohessa vielä inspiraatioksi video selkätreenistä. Ja ei, kyseessä ei ole minun edellinen treenini ;)

Tuntuipa se pahalta

Takana on tauon jälkeen ensimmäinen jalkatreeni. Kyykkyä, prässiä, ojennuksia, koukistuksia ja pohkeita. Tuntui aivan kauhealta. Ensimmäistä kertaa meinasivat tulla treenin aikana latausjuomat, vedet ym ulos samaa reittiä kun olivat menneetkin. Olen joskus lukenut, että kovan jalkatreenin jälkeen hc-bodarit ja muut astetta kovemmat treenaajat ovat ns tehneet tyhjennyksen samalla kertaa. Luulin tämän olevan lähinnä urbaanilegendaa, mutta tänään kohdalleni sattui kyseisen kaltainen tai ainakin läheltä piti -tilanne.

Treeni alkoi hyvin ja kovalla sykkeellä. Pystyin kyykkäämään samoilla painoilla kuin ennen taukoa. Prässissä vedin kovia sarjoja lyhyillä palautuksilla ja siinä vaiheessa alkoi tuntua pahalta. No siihen vielä loput liikkeet päälle ja pohjesarjoihin päästyäni olinkin jo aivan lopussa.

Mutta mutta. Eipä siinä kaikki, vielä oli treenattava olkapäät! Hammasta purren veivasin sarjat pystypunnerrusta, vipareita ja takaolkapäitä. Mies oli siinä vaiheessa jo aivan hapoilla :) Lähinnä keräilin itseäni sarjojen välissä ja tuijottelin lattiaan.

Loppuhuipennuksena vielä vatsarutistuksia ja niiden aikana maistoinkin kivasti suussani crazen joka pyrki nousemaan suun kautta takaisin ylös. Mikäli oikein muistan, joku ammattilainen on vastaavassa tilanteessa joskus todennut, että maistui aivan yhtä hyvältä toisellakin kertaa :)

Nyt on jännä fiilis. Samalla hieman huono ja toisaalta hyvä. Voimatasot näyttäisivät säilyneen kohtuullisen hyvin tauonkin aikana ja pystyin todellakin antamaan kaikkeni tänään. Saa nähdä miten käveleminen onnistuu huomenna ja ylihuomenna... Huomaan kuitenkin, että pientä taantumista on tapahtunut. Väsyn helpommin kesken sarjojen ja tekemisen rutiini on hieman kadoksissa. Epäilen, että väsyminen ja heikohko olo johtuvat hiljattain sairastamastani flunssasta tai siitä, että olen noin viikon ajan  lipsunut hieman ruokailuistani. Eli olen syönyt liian vähän. Painoni on suurinpiirtein ennallaan, mutta nyt on pystyttävä vastaiskuun, jotta se ei lähde laskusuuntaan. En myöskään ole malttanut aloittaa rauhallisesti tauon ja sairastelun jälkeen, vaan olen lyönyt rautaa tankoon entiseen malliin. Tämä on varmaankin aiheuttanut jonkinlaisen shokkireaktion joulusyöpöttelyn pehmentämässä kropassani :)

Pidän nyt pari päivää taukoa treenaamisesta ja jatkan armotonta itseni ruoskintaa taas lauantaina.

Adoniskompleksi

Luin tänään mielenkiintoisen uutisen koskien lähinnä poikien kuntosaliharjoittelua ja dieettaamista. STT:n julkaisemassa lyhyessä jutussa mainitaan, että monille kehittyy pakkomielteenomainen pyrkimys kohti ihannekuvaansa. Sitä sitten tavoitellaan mitä erilaisimmilla keinoilla. Mieleeni jäi erityisesti eräs haastatellun asiantuntijan lausahdus, jonka soisi jäävän elämään pidemmäksikin aikaa. Sen verran hauska se oli. Tässä tulee:

"Lihaksikas rasvaton ruumis on kuin julkinen fallossymboli todisteena kantajansa ylivertaisesta miehuudesta".

Kyllä tämä antaa taas roppakaupalla lisää motivaatiota :) Ei muuta kuin illalla salille ja julkista fallossymbolia hankkimaan!

Vihdoinkin salille!

Tauko treenaamisesta on vihdoinkin ohi! Joululoman ja sairastelun vuoksi tauosta tuli lopulta yli kahden viikon pituinen. Edellinen yhtä pitkä tauko olikin ollut viimeksi kesälomani aikoihin elokuussa.

Paluu rutiineihin tuntui hyvältä, mutta myös raskaalta. Rauta painaa, sen huomasin varsin pian salille päästyäni :) Osasyynsä oli varmasti sairastamallani flunssalla, josta olen vasta sunnuntaina oikeastaan kunnolla toipunut.

Tein seuraavanlaisen ohjelman, jossa hieman pienemmät sarjapainot kuin ennen taukoa:

-penkkipunnerrus: lämmittelyt sekä 2x6 toistoa 80kg:lla.
-vinopenkkilaite: 3x10 toistoa 15kg painoilla per käsi sekä laitteen oma vastus ehkä jotain 5-10kg väliltä.
-flys käsipainoilla: 3x10 toistoa 12kg per käsi

-hauiskääntö kp: 3x10 toistoa 14kg/käsi
-hauiskääntö taljassa: 3x10 toistoa 35 kilolla
-hauiskääntö laitteessa: 70kg samoin 3x10 toistoa, joista viimeinen rimpuilemalla

-vatsat: kolme hidasta sarjaa tuntumalla, toistot 25-30.

Sain muuten jo eilen DHL-lähetyksen IHerbiltä. Tilaamani Hydrowhey tuli perille todella nopeasti. Vetäisin sitä palautusjuomaksi 1,5 mitallista. Ainakin juotavaa oli huomattavasti vähemmän kuin viime aikoina nauttimissani jauheissa, joita on laitettu "hieman" enemmän shakeriin. Epäröin kuitenkin  uskallanko käyttää hydrowheytä lainkaan. Ensimmäistä kertaa tilaukseni yhteydessä nimittäin kävi niin, että pöntön sinetti oli avattu. Kannen ympärillähän kiertää sellainen muovi, joka tulee poistaa ennen kuin pakkauksen saa avattua. No tällä kertaa kyseinen sinetti näytti siltä kuin se oli leikattu/leikkautunut auki. Kannen sai siis helposti pyöräytetyä auki, aivan kuin siinä ei sinettiä olisikaan. Ensiksi mietin olisiko tullissa haluttu vilkaista mitä jauheita olen tilaillut, mutta mikään ei viitannut siihen. Pakkauksessa ei ollut tällaisesta ilmoitusta, eikä paketti näyttänyt muutenkaan käpälöidyltä. Pakkausteipit ja niiden päälle liimattu osoitetarra vaikuttivat koskemattomilta. No tuote oli kuitenkin sen verran hintava, että en voinut jättää sitä käyttämättä. Ja kuka nyt oikeasti jaksaa alkaa kysellä toimittajalta tällaisesta..?

Nyt siis odotellaan mahdollisia sivuvaikutuksia, jos proteiinijauheen sekaan on livahtanut jotain pientä ylimääräistä :)

Joko uskaltaisin mennä salille..?

Oloni on edelleen hieman tukkoinen, mutta kuitenkin selkeästi parempi kuin eilen. Nenä ei vuoda enää, eikä päässä humise...ainakaan tavallista enempää :) Pohdiskelin aamutuimaan, että jokohan viimeinkin uskaltaisin illalla kuntosalille. Ihmismieli, tai ainakin minun mieleni, on niin malttamaton. Töissä olen ollut koko ajan aivan normaalisti, joten ei tämä tauti nyt kuolemaksi vaikuttaisi olevan.

Toinen vaihtoehto on tietysti lepäillä vielä tämä ilta ja syöksyä treenaamaan vasta huomenna aamulla. Täytyy päivän mittaan katsoa mihin suuntaan olo kehittyy ja tehdä päätökset sitten sen pohjalta.

Painoni on nyt asettunut 82,7 kiloon. Gasparin massanlisääjä loppui juuri ennen joulua. Viiden kilon säkin avulla, sekä jouluruokien säestämänä, sain kilon lisää painoa. Mielestäni ihan ok tulos. Kesän tavoitteeseen on matkaa vaivaiset 2,3kg. Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä, kuten sanonta osuvasti kuuluu. Nyt pohdiskelen jo riman korottamista uusiin lukemiin. Jos ajatellaan että ottaisin massaa kilon kuukaudessa kesäkuun loppuun saakka, tarkoittaisi se kuutta lisäkiloa eli 88-89 kilon elopainoa. Todennäköisesti mukana tulisi kuitenkin melko paljon läskiä, joten taidan pitäytyä alkuperäisessä suunnitelmassa. Eikä kesäkuun loppuun bulkatessa jäisi hirveästi aikaa kiristellä rantakuntoon.

Pitäydytään siis alkuperäisessä suunnitelmassa ja mikäli se ylittyy reippaasti etuajassa voin alkaa miettiä uusia tavoitteita.

Kuten eilen kirjoitin, en tehnyt uuden vuoden lupauksia. Jotain pientä kivaa olen kuitenkin pohtinut tehostamaan treenejä (kun lopulta sinne salille taas pääsen). Katselin Pakkikselta eilen George Farahin ja Kai Greenen Q&A -sessiota Irlannista ja siinä kuulin ensimmäistä kertaa mielenkiintoisen pointin palautumisesta ja palautusjuomista. Pointtina oli, että heti treenin jälkeen olisi vedettävä huiviin Hydrowhey-juoma, ilman hiilareita. Mikäli oikein ymmärsin, näin toimittaessa ei keskeytettäisi kropassa optimaalisia kasvutiloja. Luulisi näiden herrojen tietävän mistä puhuvat, joten ajattelin kokeilla tällaista. Mass.fi näyttäisi myyvän Optimumin HydroWheytä, joten ei muuta kuin tilaukseen. Hinta on melko hulppea (1,6kg, 74,90e), mutta jos käytön rajoittaa palautusjuomiin riittänee se jonkin aikaa. Lisäksi jonkinlainen "ei-niin-hifistely"-säkki muita päiviä varten. Katsotaan onko vaikutusta.

Tässä vielä linkki mainitsemaani videoon, kannattaa katsoa.

Hyvät aikomukset

Aina eivät hyvätkään aikomukset takaa onnistumista. Tästä olkoon osoituksena pyrkimykseni päästä pitkästä aikaa treenaamaan.

Kuten aiemmin kirjoitin, oli tavoitteenani käydä salilla uuden vuoden aattona ensimmäistä kertaa joulutauon jälkeen. No kävinhän minä salilla, tai tarkemmin ottaen, salin ovella. Siellä minua odotti viesti, jonka mukaan kuntosali on suljettu 3.1. saakka. Tällöin ei myöskään sormenjälkiin perustuva kulunvalvonta ole käytössä, vaan sitä kokeiltiin ainoastaan 27.-28.12. välisenä aikana. No mikäpä siinä auttoi, ei muuta kuin kiukkua pidätellen takaisin kotiin ja odottamaan vuoden vaihtumista.

Tänään kuntosali olisi viimein avoinna, mutta eilisen aikana minulle iski melkoinen flunssa. Olo on sen verran heikko, että en usko olevani tänään treenauskunnossa.

Koettelemuksesta on toivottavasti seurauksena entistä kovempi motivaatio ja sitä kautta rautaisempi kunto kuin koskaan ennen!

***

Varsinaisia uuden vuoden lupauksia en tällä kertaa tehnyt lainkaan. Tavoitteeni olen asettanut jo aiemmin ja aion pitää niistä tunnollisesti kiinni. Heti kun terveys sallii, palaan salille toteuttamaan tavoitteitani. En tarvitse niiden suhteen enää uskonvahvistusta.  

Vuoden 2012 paras albumi

Ostan melko harvoin musiikkia. Ipodissani on ollut jo muutaman vuoden ajan samat noin 3500 biisiä. Pärjään niillä ihan hyvin, vaikka välillä toivoisinkin jotain tuoreempaa materiaalia. Yleensä käytän Ipodia vain salilla ollessani. Muina aikoina kuuntelen musiikkia lähinnä spotifyn tai youtuben kautta.

Vielä harvemmin ostan vanhoja kunnon cd-levyjä. Tätä nykyä kun kuuntelen niitä lähinnä yksin autoillessani. Vuoden 2012 aikana ostin yhteensä ehkä 3 cd-levyä, muutamana sitä edeltävänä vuonna en ostanut ensimmäistäkään.

Viimeisimmän cd:n ostin joulukuun 27.päivä ja huh mikä levy se olikaan! Aivan käsittämättömän hieno, uusi tajunnanräjäyttäjä vanhalta suosikkibändiltäni. Kyseessä on Deftonesin Koi No Yokan ja on vaikea keksiä tarpeeksi ylisanoja kuvaamaan sitä. Pitkästä aikaa albumi, jonka voi laittaa soimaan alusta loppuun eikä kertaakaan tarvitse hyppiä biisien yli.  

Saan nykyään enää harvoin yhtä kovia kicksejä musiikista. Teinivuosina tätä tapahtui enemmän ja sen ajan levyt ovatkin jääneet omassa mielessäni klassikon asemaan. Nyt sama kuitenkin tapahtui vuosien tauon jälkeen. Kuuntele vaikka alla oleva "Tempest", mikäli et usko. On kuitenkin korostettava, että koko levy on täynnä toinen toistaan hienompia kappaleita ja mielestäni sen vahvuus onkin juuri siinä, että mukana ei ole yhtään heikkoa lenkkiä.

Vuoden lopussahan on usein tapana listata parhaita albumeita, elokuvia jne. Minun mielestäni paras albumi on tässä, ei mitään epäselvää. Koi No Yokan saattaisi nousta listallani melko korkealle, vaikka otettaisiin tarkasteluun useampikin vuosi. Syynä hieman myöhäiseen tulosjulkistamiseeni on, että olen kuunnellut levyä lähes tauotta viimeiset vuorokaudet. Miten siinä mitään arvioita kirjoitat ;)

Tämän jälkeen jää vain yksi kysymys. Miten tällaiseen täysosumaan rahansa sijoittanut, harvakseltaan levyjä ostava, uskaltaa enää koskaan hankkia uutta cd-levyä? Todennäköisyys samanlaiselle onnistumiselle on nimittäin häviävän pieni.