Eilinen on muisto vain.
Tänään olen ruokaillut jälleen hyvin. Aamulla hedelmiä, rahkaa ja ruisleipää lisukkeineen. Lounaalla libanonilaista; alkuruokana linssikeittoa, pääruokana lihavartaita, riisiä, salaattia, hummusta, leipää jne. Välipalaksi proteiinipatukka. Päivällisenä perinteistä suomalaista; keitettyjä perunoita ja nakkikastiketta maidon kera. Ensimmäisenä iltapalana rahkaa ja juuri äsken paistettu kalkkunafile parsakaalin kera. Toisen fileen paistoin jo valmiiksi huomista varten. Hieman iltapainoitteista ruokailua tänään siis, mutta se johtui päivän aikatauluista ja toisaalta illalla keskityin proteiinipitoisempaan ruokaan. Joka tapauksessa tämä päivä on varsinainen ryhtiliike eiliseen verrattuna.
Mutta jos jotain hyvää niin vastaavasti myös hieman huonoa. Kurkku tuntuu nimittäin karhealta ja olo hieman vetämättömältä. Epäilen flunssan tekevän tuloaan. Olen lukenut jonkin verran treenamisen rajoittamisesta sairaana ollessa ja ajattelin ottaa nyt varman päälle. Ei mitään turhia riskejä. Eli salille vasta sitten kun olo on täysin moitteeton. Olin alustavasti suunnitellut tämän viikon salikäynnit muiden velvollisuuksien pohjalta tiistaille, perjantaille ja lauantaille. Täytyy katsoa huomenna miltä tuntuu.
Kun salirutiinin saa kunnolla käyntiin on vaikea hyväksyä siihen tulevia muutoksia. Jos esimerkiksi joudun perumaan jonkin yllättävän asian vuoksi aiemmin suunnittelemani treenit voin sanoa illan menevän varsin helposti pilalle. En ota kantaa siihen, onko kyseessä hyvä vai huono asia. Sairastuminen on kuitenkin sellainen asia, jolle ei nyt vaan voi mitään ja se täytyy hoitaa alta pois. Eli otetaan nyt tarvittaessa iisisti, eihän Roomaakaan rakennettu päivässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti